Jukka Haavisto - Löyly Syndicate: Juniper Path

ENNAKKOJULKAISU YKSINOIKEUDELLA TRITONUS-VERKKOKAUPASSA 2.10!
Juniper Path on Jukka Haavisto - Löyly Syndicaten albumi, jossa tarinankerronta, improvisaatio ja vahvat melodiset teemat rakentavat yhtenäisen kokonaisuuden. Albumin maailma kasvaa kahdesta suomalaisesta elementistä: katajasta ja löylystä. Kataja näkyy myös albumin kannessa Haavistolle henkilökohtaisella tavalla: kansikuvan alkuperäinen maalaus on hänen äitinsä tekemä. Luonnosta, muistoista ja hetkistä kumpuava kuvasto jatkuu musiikissa, jossa intensiivinen rytmiikka, pohjoiset melodiat ja fuusiojazzin energia vuorottelevat hengittävien, elokuvallisten sävyjen kanssa.

Albumin avaa “Between Steams”, joka asettaa tunnelman: lämmin, hengittävä alkuteema ja hienovarainen liike luovat “löylyn” ja siirtymän tunteen. Kappale kuvastaa sitä hetkeä, kun kovien löylyjen välissä istutaan saunan vilpolassa hyvän ystävän kanssa keskustellen. Seuraava “Departure” kääntää energian eteenpäin. Koskettimien ja basson unis melodiassa on henkeäsalpaavan rytmistä tykitystä, joka purkautuu B-osan laajoihin ja lepäileviin sointuihin.   “Juniper Grooc(v)e” tuo mukaan grooven ja valon: rytmi elää kerroksittain ja antaa tilaa yhtyeen dynaamiselle yhteissoitolle, jossa soundi pysyy sekä tarkkana että elävänä.

Levyn keskipisteessä “Echoes on The Path” jatkaa kertomusta hetkestä, joka on juuri katoamassa. Saunaillan jälki polulla muuttuu musikaaliseksi muistoksi: suomalais-ugrilainen melankolia kohtaa fuusiojazzin harmonisen kielen ja rakentuu väkeväksi, improvisaatioon nojaavaksi kokonaisuudeksi. Epäsymmetrinen rytmiikka, huiluäänin soitettu bassomelodia ja syntikka bassot viittaavat Weather Reportin maailmaan, kun taas kitaran soinnuissa ja soolossa osoitetaan kunnioitusta Pat Methenylle.

“Opus nr. 9” avaa ja syventää albumin keskeistä tarinaa. Se jatkaa ja täydentää ensimmäisellä levyllä (Reflections, 2022) alkanutta sävellyssarjaa, jossa teemat ja muodot rakentuvat vähitellen suuremmaksi kokonaisuudeksi. Rikottuna, mutta silti ilmaisua tiivistäen ja energiaa sähköistäen. “Opus nr. 10” jatkaa samaa linjaa, mutta rauhoittaa ilmaisua ja kasvattaa melankolista jännitettä.

“Not My Seed” kääntää katseen tulevaan, mutta ei luovu omasta sisäisestä tulestaan. Kappaleessa on Primus-yhtyeeltä tuttu raivopäisyyden energia: vauhti kiristyy, rytmi muuntuu ja yhtyeen tarkkuus muuttuu intensiteetiksi, joka ei anna periksi. Lopuksi “Sauna” sulkee ympyrän. Se ei ole vain loppuhuipennus, vaan tunnelman viimeinen viipyminen — paikka, jossa kaikki ulkoiset huolet on jätetty ulos, rytmi ja melodinen puhe kohtaavat ja viimeinen löyly puhdistaa mielen.

Haaviston sävellyskieli etsii tasapainoa juurien ja eteenpäin katsovan ilmaisun välillä. Sävelkielen taustalla on Jukka Haaviston nojaaminen suomalais-ugrilaisen melodisen perinteen keskeisiin vaikutteisiin kuten Toivo Kärjen ja Gösta Sundqvistin maailmoihin. Tämän rinnalle nousee afroamerikkalaisen fuusiojazzin vaikutteet Joe Zawinulin, Wayne Shorterin ja Jaco Pastoriuksen musiikista. Tämä perinne näkyy siinä tavassa, jolla harmoniat liikkuvat, melodinen puhe elää ja basson ääni kantaa tarinaa. Koko levyllä improvisaatio on sekä harkittua että vapaata: tarkka yksityiskohtaisuus ja samalla rohkea liike pitävät tunnelman yhtenäisenä.

Juniper Path tuntuu samaan aikaan intiimiltä ja avaralta — “Nordic fusion rituals” -tyyppiseltä rituaalilta, jossa kappaleet kuljettavat kuulijan hetki hetkeltä läpi pohjoisen oman maailmansa.

FORMAATTI: CD